Bild
Seuraava artikkeli

Lahemaan kansallispuisto, Viro

Matkavinkki:

Pohjois-Virossa sijaitseva Lahemaan kansallispuisto on yksi Euroopan suurimmista kansallispuistoista. Puiston koskematon luonto on ilvesten, karhujen ja susien valtakuntaa. Matkailija pääsee tutustumaan puistoon monilukuisia vaellusreittejä pitkin.

Lahemaa on yksi Euroopan merkittävimmistä metsiensuojelualueista. Se sijaitsee noin 70 kilometriä Tallinnasta Narvan suuntaan. Kansallispuisto käsittää neljä suurta kalkkikivikallioiden suojaamaa lahtea, kivisiä ja hiekkapohjaisia merenrantoja ja hieman kauempana rannikosta koskemattomia suomaita, mäntymetsiä, ikimetsiä ja ainutlaatuisia alvarimaita, jollaisia tapaa Lahemaan lisäksi vain Ruotsin Öölannissa ja joilla kukoistavat keväisin lumikellot. Tämä ainutlaatuinen, lähes koskematon ja kasvillisuudeltaan rikas luontoalue rajautuu Suomenlahteen, ja kaksi kolmasosaa maapinta-alasta peittävissä metsissä asustaa ilveksiä, susia ja karhuja sekä lukuisia muita eläinlajeja.

Alue tarjoaa patikkaretkien lisäksi muutakin koettavaa. Seudulla on neljä kartanoa, joista tunnetuin, Sagadi, mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1469 lähteissä. Päärakennus pystytettiin 1700-luvun puolivälissä von Fockin perheen määräyksestä, ja 1800-luvun kynnyksellä sitä paranneltiin entisestään. Neuvostoaikana taloa käytettiin kouluna, mutta nykyään kartano puistoineen on rauhallinen ja romanttinen käyntikohde, johon kuuluu parisenkymmentä rakennusta. Syksyisin kartanon ympäristössä liikkuu runsaasti kurkia.

Yksi neljästä kartanosta on Palmsen kartano, joka on Viron merkittävin barokkiajan kartano ja nykypäivänä suosittu museo. Kierros kartanon mailla ja kahvihetki romanttisessa kahvilassa on rento tapa tutustua kansallispuistoon. Myös puiston infokeskus sijaitsee Palmsessa. Võsu puolestaan on vanha terveyshoitolakohde, jonka uimarannoilla kannattaa käydä.

Autoretki jollakin kansallispuiston niemistä on kuin aikamatka menneeseen. Suomenlahdelle aukeava alue oli aikoinaan sotilaallisesti merkittävä, ja tavallisilta ihmisiltä oli sinne pääsy kielletty. Rannikkotietä seuraamalla kohtaa lukuisia lakkautettuja sotilaskohteita, joiden seinät on riipustettu täyteen kommunistisia symboleita, sekä pieniä kyläsiä, joilla ei näytä olevan paljonkaan tarjottavaa asukkailleen. Siellä täällä seisoo ryöstettyjä vuokrataloja, jotka aikoinaan tarjosivat majapaikan sotilaille ja heidän perheilleen. Kaunis luonto hyvittää tien kehnon kunnon.

Kannattaa pysähtyä johonkin pienistä kalastajakylistä tunnustelemaan niiden omintakeista vanhahtavaa ilmapiiriä. Tunnetuimmat kalastajakylät ovat Käsmun kapteenien kylä, Altja sekä viinan salakuljettajien oma kylä Viinistu, jossa on nykyisin taidemuseo.

Kansallispuisto perustettiin jo neuvostovallan aikana vuonna 1971, ja se on suosittu matkakohde. Puistossa on laitettuja kävelyreittejä, joita pitkin ylittyvät myös puiston suot. Jos mukana matkassa sattuu olemaan polkupyörä, pääsee puistossa tutustumaan myös moniin sellaisiin kolkkiin, joihin ei autolla pääse.
Teksti Pelle Kjörling
Kuvat flickr

Hei!

Ymmärrämme, että käytät adblockeria, mutta toivottavasti voit sulkea sen sivustomme osalta. Mainokset ovat perusedellytyksenä sille, että voimme ylläpitää sivustoa.