Bild
Seuraava artikkeli

Talvirenkaat yksi autoiluhistorian tärkeimmistä keksinnöistä

Tekniikka

Ensimmäinen talvirengas saatiin markkinoille 80 vuotta sitten, ja sen jälkeen rengasmaailmassa on tapahtunut paljon. Eikä kehitys suinkaan ole pysähtynyt.

Kaikessa autoteollisuuden kehitystyössä lähtökohtana on toimivuus ja käytännön kysyntä. Niin syntyivät talvirenkaatkin. Ne kehitettiin 1930-luvulla, kun kuorma-autojen kuljettajat kyllästyivät jäisissä ylämäissä lipsutteluun. Renkaiden päälle viriteltiin ensin lumiketjuja, jotka kuitenkin hidastivat ajonopeutta ja olivat hankalia käyttää.

Rengas talvikäyttöön -

Ensimmäiseen talvikäyttöön kehitettyyn renkaaseen lisättiin pitkittäisurien lomaan vetopitoa kasvattavat poikittaisurat, kertoo Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri. Talvirenkaita käytetään tänä päivänä jokaisessa maailman kolkassa, missä talvi on tuttu ilmiö. Kaikkiaan maailman teillä liikkuu nykyään yli 700 miljoonaa talvirengasta.

Kotimaisesta rengasinnovaatiosta saamme kiittää Suomen Gummitehtaan (Nokian Renkaiden edeltäjä) lisäksi myös Pohjolan säitä. Yksi autoilun historian mullistavimmista asioista keksittiin olosuhteiden pakosta nimenomaan Suomessa. - Ilmastomme pitää huolen siitä, että myös talvirenkaiden jatkokehitys tulee tapahtumaan täällä.

Parhaillaan tehdään paljon töitä renkaiden pito-ominaisuuksien parantamiseksi mutta samalla tiestön suurien kulumavaurioiden vähentämiseksi, kertoo Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan professori Matti Juhala.

Villistä menosta nastarengasmääräyksiin

1950-luvulta lähtien renkaan pintaan yritettiin kiinnittää liukuesteitä, jotka jarruttaisivat menoa jäisellä kelillä enemmän kuin pelkät urat. Ensimmäinen kovametallikärjellä varustettu nasta liukuesteenä näki virallisesti päivänvalon 60-luvun alussa.


- Tiestö oli tuolloin vielä hiekkapintaista eivätkä lait tai asetutkset säädelleet nastoja. Meno olikin villiä. Nastojen pituudelle tai määrälle ei ollut rajoitteita, ja niitä naputeltiin käsipelillä renkaisiin kumipajojen nurkissa, vaikka valmiiksi nastoitettujakin renkaita oli jo myynnissä, Morri kertoo .

Ensimmäiset nastat olivat raskaita mutta kestäviä teräsnastoja. Mutta 1970-luvulla tuli voimaan nastarengasmääräykset. Niiden nastojen määrää, painoa ja materiaalia ryhdyttiin rajoittamaan. Samaan aikaan alettiin myös kehittää nastattomia talvirenkaita, kansankielellä kitkarenkaita.
- Kitkarenkaan nimitys on hiukan harhaanjohtava, sillä kaikissa renkaissahan on kitkaa. Nastattomassa talvirenkaassa on kuitenkin enemmän lamelleja eli pitkittäis- ja poikittaisuria kuin nastallisessa renkaassa ja sen kumiseos on erilainen, Matti Morri tarkentaa.

Eikä kehitys ole suinkaan tähän loppunut. Viime talvena esiteltiin maailman ensimmäinen nastakitkarengas, josta kuljettaja saa napin painalluksella nastat pompahtamaan esiin. Kun nastoja ei tarvita, ne vedetään takaisin renkaaseen. Rengas ei ole vielä myynnissä, mutta se antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan talvirengasteknologia on kulkemassa.

Testit sisällä ja ulkona

Sota-aikana tarvittiin paljon renkaita, mutta luonnonkumista oli pulaa. Rengasvalmistajat ympäri maailman ottivat käyttöön synteettisen eli teollisesti valmistetun kumin. Sitä alettiin käyttää myös suomalaisissa renkaissa, joskin meidän olosuhteissamme luonnonkumi on synteettistä varmempi vaihtoehto.

- Luonnonkumi toimii tasaisesti suurissakin lämpötilan vaihteluissa. Siitä valmistettu rengas pitää niin parissa plusasteessa kuin kolmessakymmenessä miinusasteessa. Luonnonkumi on myös synteettistä kumia kestävämpää ja sopii siksikin nimenomaan talvirenkaisiin, Matti Morri konkretisoi.

Vaativiin pohjoisiin keleihin kehitetyt talvirenkaat on aina koeajettu aidoissa olosuhteissa. Ivalon lumisten ja jäisten ratojen ohella niitä testataan normaalissa liikenteessä sekä sisätiloissa teräsrumpuja vastaan. Talvirenkaat käyvät lisäksi läpi kesärenkaiden perinteiset testit niin märissä kuin kuivissa tieolosuhteissa.

Takuuturvallinen kuskiton auto

Pyörää ei keksitä enää uudelleen, mutta rengas kuitenkin ehkä. Ainakin rengasmaailmassa on odotettavissa vielä huimia innovaatioita.
- Tulevaisuudessa puhjennutta rengasta ei tarvitse enää vaihtaa tienposkessa ehjään, sillä markkinoilla on nyt jo renkaita, joilla voi ajaa ilman ilmanpainetta rajoitetun matkan. Ja jossain vaiheessa tulemme luultavasti ajamaan renkailla, joissa ei ole ilmaa ollenkaan, Matti Morri ennustaa.

Jäälläajon ME-nopeus

Jäälläajon maailmanennätys syntyi, kun Nokian Renkaiden testikuljettaja Janne Laitinen kiisi 335,713 kilometrin tuntinopeutta (208,602 mailia tunnissa) kovassa pakkaskelissä Pohjanlahden jäällä. Ennen kokemattoman vauhdin takasi maailman johtavan talvirengasvalmistajan ykköstuote Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarengas (255/35R20 97 T XL).
 
  • Katso ME-ennätyskoe Pohjanlahden jäällä   http://www.youtube.com/watch?v=VW5GMsT32RM&list=PLB53CA713E2BF4583

Nokian Hakkapeliitta 8 - nastoin ja nastoitta

Viimeisimmät Nokian Hakkapeliitta -perheen jäsenet ovat nastarengas Nokian Hakkapeliitta 8 ja nastattomat vaihtoehdot Nokian Hakkapeliitta R2 ja Nokian Hakkapeliitta R2 SUV. Kaikki renkaat ovat saavuttaneet useita testivoittoja sekä suomalaisissa että ulkomaisissa lehdissä. Renkaat sisältävät useita innovaatioita, jotka parantavat pitoa vaativissa keliolosuhteissa, vähentävät vierintävastusta ja sen myötä sekä polttoaineen kulutusta että hiilidioksidipäästöjä.
Näin syntyi Nokian Hakkapeliitta

Maailman ensimmäinen talvirengas syntyi turkulaisen rengaskauppias August Kelhun, Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön myyntipäällikkö Erik Sundqvistin ja tehtaan insinöörien yhteistyönä vuonna 1934. Ensimmäinen pintakuvioitu rengas, niin sanottu kelirengas, oli tarkoitettu vain kuorma-autoille.

Vuonna 1936 kelirenkaan pohjalta jatkojalostettiin henkilöautoille tarkoitettu Hakkapeliitta-talvirengas. Sitä nimitettiin myöhemmin Lumi-Hakkapeliitaksi. Alkuperäisen Hakkapeliitan pinnassa oli portaittainen, suhteellisen harva poikittaiskuvio, joka oli varustettu pitoa kasvattaneella imukuppimuotoilulla. Pintakuvio säilyi muuttumattomana aina 1950-luvulle asti.

Suuren maailman tietoisuuteen Nokian Hakkapeliitta -renkaat nousivat Monte Carlo -ralleissa 1950- ja 1960-luvuilla. Niiden ansiosta syntyi käsite Flying Finns eli lentävät suomalaiset.

Hei!

Ymmärrämme, että käytät adblockeria, mutta toivottavasti voit sulkea sen sivustomme osalta. Mainokset ovat perusedellytyksenä sille, että voimme ylläpitää sivustoa.