Nastattomat talvirenkaat - 12000 km ympäri vuoden

Uutiset

Viisi vuotta sitten hankin nastattomat talvirenkaat. Päätös osoittautui virheeksi, mutta se johti 12 000 kilometrin testiin Suomen, Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan teillä. Samalla käsitykseni renkaista muuttui totaalisesti.

Syksyllä 2010 vaihdoin matkailuautoni. Uusi auto oli kooltaan edellistä suurempi. Päätin oitis hankkia siihen nastattomat talvirenkaat.  Tiesin, että piikkirenkailla ei  Saksassa eikä juuri misssään  Keski-Euroopassa voisi ajaa missään olosuhteissa. Siksi päädyin nastattomiin. Niillähän voisi ajaa yhtä hyvin Pohjoismaissa kuin etelämpänäkin.
 
Ensimmäinen päätelmä - kelvottomat talvirenkaat
Ensimmäinen matka myöhään syksyllä Suomen loskaisilla ja lumisilla teillä sai minut pohtimaan valinnan järkevyyttä. Olinko sittenkin tehnyt aivan väärän valinnan? Jopa Helsingissä jäi autolla pysäköintialueella jumiin. Oli hankittava lumiketjut, jotta pääsi edes tasaisella liikkumaan. Ihmettelin, miksi näin.

Keskustelu asiantuntijoiden kanssa sai minut vakuuttumaan, että hankkimani talvirenkaat oli tarkoitettu Keski-Euroopan "talveen". Tienpinnat ovat siellä useinmiten lumettomia ja asfaltti kuivaa. Lunta on aniharvoin, paljon useammin sataa vettä, tai ainakin tienpinta on kostea. 

Kaikesta päätellen olin tehnyt väärän valinnan. Mutta siitä saatoin syyttää suurimmaksi osaksi itseäni. Matkailuautoon sopivista kitkarenkaista oli tuohon aikaan varsin vähän tietoa myyjilläkään.  Tietysti minun olisi itse pitänyt ymmärtää etsiä testituloksia Keski-Euroopan matkailuautolehdistä ja karavaanareiden nettipalstoilta.

Mitä opin: Jos otan autoni talvirengaspakon aikana käyttöön, luen sääennusteet huolellisesti ennen matkaa. Jos tiet ovat kuivia, eikä sääennuste lupaa räntä- tai lumisadetta vaan pikkupakkasen kerrotaan jatkuvan muutaman päivän, saatan ottaa auton seisonnasta liikennekäyttöön. 
Näion toimien kului muutama talvi nastattomilla ajellessa. Kilometrejä ei kertynyt paljoakaan. Kevään koittaessa vaihdoin nopeasti alle kesärenkaat.
 
Kahden rintaman sota

Viime keväänä (v. 2016) lueskelin nettipalvelujen keskustelupalstoja. Minua askarrutti kysymys:  Voisinko ajaa nastattomilla keskieurooppalaisilla talvirenkailla myös kesällä?  

Päätin tutkia, millaisia ovat muiden matkailuautoilijoiden kokemukset. Tarinoita voi helposti löytää nettipalvelujen keskustelupalstoilta. Ällistyin. Keskustelu näytti muodotuneen kahden eri rintamalinjan taisteluksi.  Toiset kertoivat nastattomien talvirenkaiden erinomaisuudesta sekä talvella että kesällä. Toinen puoli piti nastattomia kelvottomina talvella ja aivan kyseenalaisina kesällä. Eikä kummallakaan sotarintamalla ollut esittää faktoja ainakaan testituloksina.     

Kesotesti nastattomilla 12 kk ja 12 000 km

Olen aikaisemmin työskennellyt autolehdessä. Tunnen sekä testien toteutustavan että sen maailman, missä talvirenkaita testataan. Talvirenkaat testataan Suomessa hyvin talvisissa olosuhteissa, lumella ja jäällä sekä asfalttitiellä, joka on kuiva tai märkä.

Auto on miltei poikkeuksetta yleinen, eniten myytyjen mallien joukkoon kuuluva henkilöauto. Testin aikana pyritään vakioimaan olosuhteet ja kuljettajan vaikutus. Auto on koko ajan sama. Tavoitteena on kerätä erilaisista samaan tarkoitukseen valmistetuista talvirenkaista keskenään vertailukelpoista tietoa. Testikohteena on rengas, ei auto. On jkuitenkin tärkeää, että kuljettajalla on taito toistaa täsmälleen sama ajotapa kerrasta toiseen samoissa olosuhteissa.  

Suomessa autolehdet eivät tee matkailuautojen tai -vaunujen talvirengastestejä. Olosuhteiden ja autojen erilaisuus vaatisi erilaisia varta vasten matkailuajoneuvoille suunniteltuja testejä. Niihin uhrattava rahasumma olisi epäsuhteessa saavutettavaan hyötyyn - suuren lukijamassan kiinnostukseen ja ilmoittajien mielenkiintoon.  Asiasta kiinnostunut yleisö on niin pieni, ettei taloudellisesti tällaisten testien tekeminen lyö leiville. 

Perinteinen henkilöautojen talvirengastesti ei  vastaa matkailuajoneuvojen rengastestejä. Oli pakko keksiä jotakin muuta.

Halvin testaustapa on koe. Minullahan oli auto ja siinä nastattomat miltei kulumattomat kitkarenkaat. Mitäpä,  jos toteuttaisin itse kokeen ajamalla 12 kuukautta mitä erilaisimmissa olosuhteissa mukaan lukien Keski-Euroopan olosuhteet, niin helteet kuin kylmätkin säät?  
Päätös oli helppo tehdä. En vain vaihtaisikaan talvirfenkaita vaan jatkasin kitkarenkailla. Tekisin tarkkoja havaintoja renkaiden toiminnasta eri olosuhteissa, polttoaineenkulutuksesta, melusta, renkaiden kulumisesta ja omasta ajottuntumasta. Ei tällainen testi korvaa matkailuautoille varta vasten suunniteltua talvirengastestiä eikä kesärengastestiäkään. Mutta olisi se enemmän kuin lyhyen ajomatkan  kokemukseen persutuva mielipide, joillaisia saa lukea netin keskustelupalstoilta.

 Testitulokset 

Polttoaineenkulutus:

Seurasin koko 12 000 km matkan  jatkuvasti polttoaineenkulutusta. Auton matkamittarin mukaan ja tankkauksien tietoja keräämällä sain polttoaineenkulutuksesta kertyviä tietoja. Saatoin  verrata niitä merkintöihin, joita olin saanut auton kesärenkailla ajetuista kilometreistä. Autossa lasti pysyi koko testin ajan vakiona (2 henkilöä ja heidän matkatavaransa , jolla tarkoitetaan varusteita pitempää, 6-8 kuukauden matkaa varten niin kesäisiin kuin talvisiinkin olosuhteisiin).  

Nastaton talvirengas vs. kesärengas

Polttoaineenkulutus ei juurikaan noussut kesäaikana siitä, millainen se oli kesärenkailla. Vaikutusta sen sijaan oli ajonopeudella, aivan samoin kuin kesärenkaillakin ajettaessa.

Esimerkiksi Saksassa moottoritiellä nopeus 115 km/h  nosti polttoainekulutusta 2 litraa verrattuna 90-95 km/h nopeuteen. Jos oli kova vastatuuli,  tuo ajonopeuden aiheuttama kulutusero saattoi olla jopa 3 litraa sadalla.

Nastaton talvirengas ei häviä missään nopeudessa kesärenkaalle, tai jos häviää, kuljettajan pitää olla huippputaitava polttoaineenpihistäjä. Tässä testissä toimittiin, kuten tavallinen matkailuautonkäyttäjä autoaan käyttää.  

 Melu:
 
Nastattomat talvirenkaat ovat hiljaisemmat kuin nastat, ja hieman hiljaisemmat kuin kesärenkaat. Auton liikkeet ovat miellyttävämpiä kuin kesärenkaalla ajettaessa. Kaiken kukkuraksi tuntui siltä, että ajomukavuus vain parani, kun auto oli äärimmilleen lastattuna (vesitankki täynnä, kaasupullot täynnä, jääkaappi täynnä jne).   

Ajettavuus

Auton ajettavuus ei riipu vain renkaista. Vähintään yhtä tärkeä seikka on auton alusta, jousitus ja iskunvaimennus, rengaspaineet, renkaiden tasapainotus ja ohjauskulmat. Lisäksi kuljettaja vaikuttaa omalla toiminnallaan ajettavuuteen. 

Testiautossa on Fiatin matkailuautokäyttöön valmistama alusta. Auto on pitkä (749 cm), korkea (katolla lisäksi ilmastointilaite), taka-akselille tulevaa painoa lisää polkupyöräteline ja sen kaksi polkupyörää (mukana noin 8 000 km matkan aikana). Takajousitusta on vahvistettu.

Fiatin matkailuauto-alustassa taka-akselilla raideväli on selkeästi suurempi kuin etuakselilla. Kuljettaja voi vaikuttaa ajettavuuteen välttämällä ajamista urissa. Kaarteissa takapyörät nimittäion kulkevat helposti "epätahdissa" etuakselin pyörien kanssa. Se vaikuttaa ajettavuuteen varsinkin silloin, kun etuakseli ja taka-akseli kulkevat tien eri alueilla, toinen urissa ja toinen urien ulkopuolella. Siirtymä ajokaistalla varsinkin kaarteissa hankaloittaa ajamista tuntuvasti. Tarkkaamaton kuljettaja saattaa yllättyä auton liikkeistä.
Nastattomilla talvirenkailla ajo kesäajan olosuhteissa on helpompaa ura-asfaltin kaarteissakin kuin kesärenkailla. Ja jos uraan joutuu, auton ajettavuus on parempi kuin kesärenkailla.  

Märkä asfaltti kesällä

Olipa tie urainen tai ei, minua hirvittää ajaminen vettä täynnä olevissa urissa. Sateen ensi hetkillä irtoaa poutakauden jälkeen tiestä öljyä ja likaa. Asfaltti on äärimmäisen liukas, kunnes sade huuhtoo tuon öljyisen kalvon pois. Siinä ei hyvänkään kesärenkaan pito ole lähellekään tavanomaista, ja nastattoman talvirenkaan ominaisuudet ovat vieläkin heikommat.

Testin aikana laskin aina sateella ajonopeutta, mutta saman olisin tehnyt kesärenkaillakin. Todellista hätäjarrutusta en tehnyt kertaakaan. Epäilykseni on, että nastaton talvirengas olisi ollut huonompi, mutta varma en asiasta ole, sillä asiaan vaikuttaa myös lämpötila.

 Asfaltti lähellä nollakeliä  

Kun kerroin testistäni erään rengasvalmistajan edustajalle, sain kuulla kiinnostavia seikkoja.

Kesärengas toimii parhaiten olosuhteissa, joissa ilman lämpötila on yli +12 astetta. Sen sijaan sen kumiseos ja rakenne eivät toimi lähimainkaan samalla tavalla, kun ollaan lämpötiloissa, jotka ovat alueella -5 - +10 astetta. Nyt nastaton talvirengas suhteessa kesärenkaaseen toimii olennaisesti paremmin. Renkaan rakenne ja kumiseos mukautuvat lämpötilan laskiessa ja säilyttävät ominaisuutensa, kun taas kesärengas "romahtaa". Nastaton talvirengas on parhaimmillaan.

Tällaisista seikoista ei autolehtien testituloksissa kerrota juuri mitään. Oma kokemukseni on, että nastaton talvirengas toimii näissä olosuhteissa mainiosti. Suuri osa kevään ja kesän ajo-olosuhteista Suomessa on tällaisia.  

Tiesuola

Kesärenkaillakin ajava joutuu syksyllä ja talvella olosuhteisiin, joissa liukkaalle tielle on levitetty liukkauden torjumiseksi suolaa tai suolaliuosta. Korroosiovaikutuksista puhutaan. Sen sijaan ei puhuta siitä, että suola tukkii kesärenkaan urat. Auto alkaa liikkua suolaliuospatjan päällä. Nastaton talvirengas ei yhtä nopeasti joudu samaan tilanteeseen. Mutta ei siitäkään ole pelastajaksi, kun sohjoinen suolamössö pääsee vaikuttamaan kunnolla. Renkaat pitäisi pestä sohjosuolakylvyn jälkeen, jotta ne toimisivat parhaalla tavalla. Renkaita ei ole suunniteltu jatkuvasti ajettavaksi tällaisissa olosuhteissa.

Renkaiden pinnan irtoaminen? 

Nettikeskusteluissa varoitellaan helteisitä Etelä-Euroopan olosuhteista, jos alla on nastattomat talvirenkaat. Tutkin jokaisen ajotauon kohdalla, mitä renkaille kuuluu, onko pinta irtoamassa, onko kuluminen nopeaa tai poikkeuksellista. Mitään tällaista en havainnut.

 Testin päättyessä oli vaikea uskoa että autoni renkailla on ajetty tli 12 000 km. Kuluminen on hyvin vähäistä. Se on tasaista, eikä renkaissa ole minkäänlaisia ulkoisia vaurioita.

Rengasvalmistajan edustaja katsoi minua ihmeissään, kun otin renkaan pinnan irtoamisen keskustelukohteeksi. Hän totesi, että pinnoitettu rengas on ihan eri juttu kuin uusi, tehtaassa valmistettu nastaton talvirengas ja varsinkin Keski-Euroopan talvisiin olosuhteisiin tarkoitettu rengas.

Talvirengasta tarvittiin elokuussakin

Elokuussa palasimme Unkarista Itävaltaan. Halusin ajaa vuoristotien, joka kulkee Villachin pohjoispuolella olevassa vuoristossa. Noin 2200 metrin korkeudessa olikin mainio Stellplatz. Paikan pitäjä kertoi, että muutama päivä aikaisemmin talvirenkaat olivat tarpeen. Lunta oli niin paljon tiellä, että autoilijat olivat vaikeuksissa kesärenkaineen. Hän myös näytti meille valokuvia elokuisesta lumipeitteestä.

Kerroin paikan isännälle, että on meidän varusteissa myös lumiketjut. Hän ihmetteli. Totesin, että näitäkin joskus tarvitaan kesälläkin. Voimakas sade muuttaa savipohjaisen niityn niin liukkaaksi, ettei sieltä pääse matkailuautolla pois, olipa autossa kesärenkaat tai talvirenkaat. Mutta asia on toinen, kun ottaa lumiketjut käyttöön.

Lopputulos

En ole  ammattimainen autolehden rengastestaaja. Luultavasti olen hieman keskimääräistä kokeneempi matkailuauton käyttäjä, jolla on tapana pohtia erilaisia auton tekniikkaan ja ajamiseen liittyviä asioita. 

Autossani on tätä kirjoitettaessa edelleen nastattomat talvirenkaat. Seuraavaksi aion vaihtaa alle nastalliset. Haluan nimittäin tutustua Suomen talvisiin olosuhteisiin muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Lumiketjut aion pitää visusti  mukana auton varusteissa.
  Vasta keväällä teen päätöksen siitä, jatkanko nastattomien talvirenkaiden käyttöä ensi kesänäkin. En pidä sellaista ajatusta lainkaan mahdottomana. Sitä ennen luen huolella kaikki rengastestit, koskevatpa ne sitten talvirenkaita tai kesärenkaita. Mietin, mikä testin osio painottuu minun  tavassani käyttää matkailuautoa. Lasken testin tuloksen uudelleen minun tarpeitani vastaavalla painotuksella. En hämmästy lainkaan, jos voittaja on muu kuin se rengasmerkki, joka yleistestissä on julistettu voittajaksi.   Lisää aiheesta: http://www.tuulilasi.fi/uutiset/onko-nastaton-nastarengas-yhta-pitava-kuin-kitkarengas

 

Kommentit